Rahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen siten kuin sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (SipaL, 922/2007) ja näissä säännöissä tarkemmin määrätään.

3 §
Rahaston jäsenyys

Rahaston jäseninä ovat kaikki suomalaiset sijoituspalveluyritykset, sijoituspalvelua tarjoavat suomalaiset luottolaitokset sekä sijoituspalvelujen tarjontaan toimiluvan saaneet suomalaiset rahastoyhtiöt. Vaatimus jäsenyydestä ei koske sijoituspalveluyritystä, joka tarjoaa sijoituspalveluna yksinomaan toimeksiantojen välittämistä tai sijoitusneuvontaa tai monenkeskisen kaupankäynnin järjestämistä ja jolla ei ole hallussaan tai hallinnoitavana asiakasvaroja. Tässä momentissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai luottolaitoksen on haettava rahaston jäsenyyttä rahaston hallitukselta. Jäsenyys tulee voimaan, kun Rahoitustarkastus on myöntänyt yritykselle toimiluvan.

Suomalainen luottolaitos, joka ei yhtiöjärjestyksensä tai sääntöjensä mukaan tarjoa sijoituspalvelua, mutta joka aikoo aloittaa sijoituspalveluiden tarjoamisen, tulee rahaston jäseneksi samana päivänä, jona rekisteriviranomainen on merkinnyt rekisteriin sellaisen yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutoksen, jonka mukaan yritys tarjoaa sijoituspalvelua.

Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneen ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen tai rahastoyhtiön Suomessa oleva sivuliike tai ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen Suomessa oleva sivukonttori voi hakea rahaston jäsenyyttä täydentääkseen kotivaltionsa mukaista sijoittajien saamisten suojaa, jos sen kotivaltion suoja ei ole yhtä riittävä kuin sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukainen korvausrahastosuoja. Rahaston jäsenyyttä on haettava kirjallisesti rahaston hallitukselle osoitetulla hakemuksella.

Rahaston on edellä 3 momentissa tarkoitettuun hakemukseen antamassaan päätöksessä määrättävä siitä, mitä sijoittajien saamisia rahasto suojaa ja mihin määrään rahasto korvaa sijoittajien saamiset sekä mikä on sivuliikkeen tai sivukonttorin maksettavaksi tuleva kannatusmaksu.

Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimiluvan saaneen ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen tai rahastoyhtiön Suomessa olevan sivuliikkeen sekä ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen Suomessa olevan sivukonttorin jäsenyydestä rahastossa päättää Rahoitustarkastus määräämillään ehdoilla.

4 §
Rahaston hallinto

Rahastoa ja sen asioita hoitaa rahaston jäsenten valitsema valtuuskunta ja valtuuskunnan valitsema hallitus.

5 §
Rahaston valtuuskunta

Jokainen rahaston jäsen nimeää valtuuskuntaan yhden jäsenen.

Valtuuskunnan jäsenet nimetään toistaiseksi. Jäsen on velvollinen eroamaan täytettyään 65 vuotta.

Valtuuskunnan jäsen voi valtuuttaa toisen valtuuskunnan jäsenen tai muun asiamiehen käyttämään puolestaan äänivaltaa valtuuskunnan kokouksessa.

6 §
Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa toimikautensa kuluessa, eronneen tilalle on valittava hänen toimikaudestaan jäljellä olevaksi ajaksi uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja lähinnä seuraavassa valtuuskunnan varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa.

Puheenjohtajan ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja.

7 §
Valtuuskunnan kokoontuminen

Valtuuskunta kokoontuu hallituksen kutsusta kerran vuodessa varsinaiseen kokoukseen, joka on pidettävä ennen toukokuun loppua. Kutsu on lähetettävä kirjallisesti valtuuskunnan jäsenille aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta ja kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Rahaston sääntöjen muuttamista tarkoittavan ehdotuksen pääasiallinen sisältö on esitettävä kutsussa.

Kutsu ylimääräiseen valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä edellä 1 momentissa määrätyllä tavalla, milloin hallitus päättää ylimääräisen kokouksen kutsumisesta tai valtuuskunnan jäsenet, joiden 8 §:n mukaan laskettu äänimäärä on vähintään yksi kahdeskymmenesosa (1/20) valtuuskunnan jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, ilmoitettua tarkoitusta varten sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.

8 §
Valtuuskunnan päätösvaltaisuus ja päätöksentekojärjestys

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun se on asianmukaisesti koolle kutsuttu edellyttäen, että saapuvilla on vähintään kolme valtuuskunnan jäsentä.

Kullakin valtuuskunnan jäsenellä on valtuuskunnassa yksi (1) ääni edustamansa rahaston jäsenen rahastolle tämän jäsenyysaikana maksamien kannatusmaksujen yhteismäärän kutakin alkavaa kahta sataa (200) euroa kohden. Kukin jäsen saa äänestää valtuuskunnassa enintään viidesosalla kokouksessa edustettuina olevista äänistä.

Valtuuskunnan päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä muuta määrätä, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, äänten mennessä tasan, se johon puheenjohtaja yhtyy.

Sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan, että ehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuuskunnan kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä ja lukumääräisesti vähintään puolet sekä sijoituspalveluyrityksistä että luottolaitoksista, jotka ovat kokouksessa edustettuina.

Valtuuskunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun tarkastajan allekirjoitettava.

Hallituksen jäsenillä on valtuuskunnan kokouksissa puhevalta, mutta ei äänivaltaa.

9 §
Valtuuskunnan tehtävät

Valtuuskunnan tehtävänä on:

1. valvoa, että rahastoa hoidetaan lain ja näiden sääntöjen sekä viranomaisten määräysten ja päätösten mukaisesti;

2. antaa hallitukselle yleisiä ohjeita rahaston varojen hallinnoimisesta ja sijoittamisesta;

3. vahvistaa rahaston tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille sekä päättää toimenpiteistä, joihin tilinpäätös antaa aihetta;

4. määrätä hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot;

5. päättää hallituksen jäsenten lukumäärä;

6. valita hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä vapauttaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet tehtävästään;

7. päättää kannatusmaksujen perimisen keskeyttämisestä;

8. päättää rahaston sääntöjen muuttamisesta, sekä

9. päättää periaatteellisista tai muutoin rahaston toiminnan kannalta merkityksellisistä asioista sekä muista hallituksen sen käsiteltäväksi esittämistä asioista.

10 §
Hallituksen kokoonpano

Hallitukseen valitaan vuodeksi kerrallaan vähintään kuusi ja enintään 14 jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy valintaa seuraavan valtuuskunnan varsinaisen kokouksen päättyessä. Varsinaisten hallituksen jäsenten lisäksi valitaan hallituksen toimikaudeksi kaksi varajäsentä. Mitä jäljempänä säännöissä mainitaan hallituksen jäsenestä, koskee vastaavasti hallituksen varajäsentä.

Hallituksen jäsenet valitaan ottaen huomioon rahaston jäsenten kannatusmaksujen määrä sekä jäsenkunnan rakenne siten, että hallituksen kokoonpanossa ovat riittävästi edustettuina erilaiset sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset.

Hallituksen jäsenistä yhden tulee edustaa rahaston jäseninä olevien Suomessa toimivien ulkomaisten sijoituspalveluyritysten sivuliikkeitä ja ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitosten sivukonttoreita yhteisesti.

Hallituksen jäsen on velvollinen eroamaan täytettyään 65 vuotta.

11 §
Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi mitä sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa säädetään:

1. edustaa rahastoa, kantaa ja vastata sen puolesta sekä hoitaa rahaston asioita, mikäli niitä ei ole laissa tai näissä säännöissä määrätty valtuuskunnan tehtäväksi;

2. päättää sääntöjen 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön sivuliikkeen sekä ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen sivukonttorin ja ottamisesta rahaston jäseneksi ja niiden erottamisesta sekä eron myöntämisestä niille;

3. esittää valtiovarainministeriölle rahastoon vuosittain kartutettavien kannatusmaksujen yhteismäärä;

4. määrätä jäseniltä vuosittain perittävä kannatus- ja hallinnointimaksu sekä niiden perimisajankohta sekä ilmoittaa ne Rahoitustarkastukselle;

5. vahvistaa vuosittain liittymismaksun määrä;

6. määrätä lokakuun 1 päivän 1998 jälkeen rahaston jäseniksi liittyviltä yrityksiltä perittävä liittymismaksu;

7. päättää valtuuskunnan antamien yleisten ohjeiden perusteella rahaston varojen hallinnoimisesta ja sijoittamisesta;

8. huolehtia rahaston varoista maksettavien korvausten suorittamisesta siten kuin sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa säädetään;

9. päättää sijoittajille annettavasta ilmoituksesta rahaston suoritusvelvollisuuden alkamisesta ja korvausmenettelyä koskevasta julkisesta kuulutuksesta;

10. päättää sääntöjen 17 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen tai sitovan luottolupauksen ottamisesta ja sen irtisanomisesta;

11. päättää sääntöjen 20 §:ssä tarkoitetun luoton ottamisesta, sen takaisinmaksamisesta sekä luoton ottamisesta aiheutuneiden korotettujen kannatusmaksujen ja muiden kulujen perimisestä rahaston jäseniltä; sekä

12. valvoa, että rahaston jäsenet noudattavat näiden sääntöjen määräyksiä.

Hallitus voi ottaa rahastolle asiamiehen tai muun toimihenkilön sekä määrätä heidän tehtävänsä ja palkkaetunsa. Asiamies huolehtii rahaston juoksevien asioiden hoitamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä edustaa rahastoa sellaisessa asiassa, joka hallituksen antamien määräysten mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

12 §
Hallituksen päätösvaltaisuus

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa. Kutsu kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti hallituksen jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta ja kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä.

Kullakin hallituksen jäsenellä on yksi ääni.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan se, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa läsnä olleen hallituksen jäsenen allekirjoitettava.

13 §
Rahaston edustaminen ja nimen kirjoittaminen

Rahaston nimen kirjoittavat hallituksen jäsenet tai hallituksen jäsen ja hallituksen siihen valtuuttama henkilö kaksi yhdessä. Juoksevissa asioissa rahaston nimen kirjoittaa asiamies tai hallituksen siihen erikseen valtuuttama henkilö yksin.

14 §
Kannatusmaksun suorittaminen

Rahaston jäsenten on vuosittain maksettava rahastolle sen määräämä 15 §:n perusteella laskettu kannatusmaksu. Hallitus määrää kannatusmaksun ja mahdollisen 15 b §:ssä tarkoitetun ylimääräisen kannatusmaksun maksuajankohdan. Kannatusmaksu on maksettava rahana korvausrahaston pankkitilille hallituksen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.

15 §
Kannatusmaksun määräytyminen

Kannatusmaksu määrätään kerran vuodessa, kannatusmaksun maksamisvuoden kesäkuun viimeisen pankkipäivän tilanteen perusteella. Kannatusmaksun määrittämiseksi tarvittavien tietojen saamiseksi jäsenille lähetetään vuosittain kysely (kannatusmaksukysely), johon jäsenien on vastattava kyselyssä määrätyllä tavalla hallituksen määräämään ajankohtaan mennessä.

Sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa säädetty rahana maksettava pääoma 4,2 miljoonaa euroa kartutetaan viidessä vuodessa korvausrahaston perustamisesta lukien siten, että kultakin viideltä vuodelta kerättävä kannatusmaksu on mahdollisimman samansuuruinen. Jos tämän viiden vuoden siirtymäajan jälkeen rahaston pääomaa vähenee säädettyä vähimmäismäärää pienemmäksi sijoittajien saamisten korvaamisen seurauksena, rahana maksettava pääoman osuus on kartutettava uudelleen enintään viiden vuoden kuluessa korvaustapahtumasta lukien. Pääoman ja pääomasta rahana maksettavan osuuden erotus voidaan kattaa sääntöjen 17 §:n mukaisesti joko vakuutuksella tai sitovalla luottolupauksella.

Korvausrahastoon vuosittain kartutettavien kannatusmaksujen yhteismäärän vahvistaa korvausrahaston esityksestä valtiovarainministeriö. Korvausrahaston hallituksen on tehtävä tässä momentissa tarkoitettu esitys vuosittain elokuun loppuun mennessä.

Vuosittain kerättävä kannatusmaksu muodostuu kiinteästä ja vaihtuvasta osasta.

Kiinteä maksu

Vuosittain kerättävä kiinteä maksu on 10/100 kerättävien kannatusmaksujen yhteismäärästä. Kiinteä maksu määritetään sijoituspalveluittain siten, että toimeksiantojen välittämisen ja toimeksiantojen toteuttamisen osuus on 14/60, omaan lukuun käytävän kaupankäynnin osuus 10/60, omaisuudenhoidon osuus12/60, liikkeeseenlaskun järjestämisen osuus 5/60 ja liikkeeseenlaskun takaamisen osuus 5/60, sekä säilytys- ja hoitopalvelujen osuus 14/60 osaa kiinteän maksun kokonaismäärästä. Eri sijoituspalvelujen kiinteä maksu jaetaan pääluvun mukaan niiden jäsenten kesken, jotka toimilupansa perusteella voivat tarjota kyseistä sijoituspalvelua. Kiinteä maksu jaetaan jäsenten kesken sen tiedon perusteella, joka hallituksella on jäsenten ilmoitusten perusteella käytettävissään syyskuun 15. päivä.

Vaihtuva maksu

Vuosittain kerättävä vaihtuva maksu on vuosittain kerättävä kannatusmaksun yhteismäärä vähennettynä vuosittain kerättävällä kiinteällä maksulla. Vaihtuva maksu määritetään sijoituspalveluittain siten, että toimeksiantojen välittämisen ja toteuttamisen osuus on 28/100, omaisuudenhoidon osuus 16/100, liikkeeseenlaskun järjestämisen osuus 15/100 sekä säilytys- ja hoitopalvelujen osuus 41/100 vaihtuvan maksun kokonaismäärästä.

Vaihtuvan maksun laskemiseksi eri sijoituspalveluille määritetään suojan piirissä olevien asiakkaiden lukumäärän perusteella asiakaskohtainen maksu, jonka enimmäismäärä määritetään seuraavasti:

Asiakaskohtainen maksu toimeksiantojen välittämisessä ja toteuttamisessa on 3,70 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 1–1000 kappaletta, sen ylittävältä asiakkaiden määrältä 1,85 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 1001-5000 kappaletta ja 0,37 euroa asiakasta kohden siltä osin kuin asiakkaita on enemmän kuin 5000.

Asiakaskohtainen maksu omaisuudenhoidossa on 202 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 1-10 kappaletta, sen ylittävältä asiakkaiden määrältä 101 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 11-50 kappaletta ja 20,20 euroa asiakasta kohden siltä osin kuin asiakkaita on enemmän kuin 50.

Asiakaskohtainen maksu liikkeeseenlaskun järjestämisessä on 3,36 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 1-1000 kappaletta, sen ylittävältä asiakkaiden määrältä 1,68 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 1001-5000 kappaletta ja 0,34 euroa asiakasta kohden siltä osin kuin asiakkaita on enemmän kuin 5000.

Asiakaskohtainen maksu säilytys- ja hoitopalveluissa on 2 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 1-1000 kappaletta, sen ylittävältä asiakkaiden määrältä 1 euroa asiakasta kohden, jos asiakkaita on 1001-5000 kappaletta ja 0,20 euroa asiakasta kohden siltä osin kuin asiakkaita on enemmän kuin 5000.

Eri sijoituspalveluiden vaihtuva maksu lasketaan suojan piiriin kuuluvien asiakkaiden lukumäärän ja jäsenen konsolidoitujen omien varojen (ensi- ja toissijaiset omat varat yhteenlaskettuina) perusteella siten, että jos jäsenen asiakaskohtaiset konsolidoidut omat varat (a) ovat pienemmät kuin toiminnassa keskimäärin (b), asiakaskohtaista maksua (x) korotetaan konsolidoitujen omien varojen suhteen mukaisesti, kuitenkin korkeintaan kaksinkertaiseksi. Kun jäsenen tietyn sijoituspalvelun suojan piirissä olevien asiakkaiden lukumäärä on y, niin maksu kyseiselle sijoituspalvelulle on

Maksu = y x b/a, missä

b/a vaihtelee välillä [1, 2]

Jos edellä mainittuja asiakaskohtaisia maksuja käyttämällä ei päädytä kyseisenä vuonna kerättävään rahamäärään, hallitus voi alentaa asiakaskohtaisia maksujen rahamääriä säilyttäen rahamäärien keskinäiset suhteet, asiakaskohtaisen maksun asiakkaiden lukumäärään sidotun laskentaperusteen sekä eri sijoituspalveluiden suhteelliset osuudet maksun kokonaismäärästä. Jos edellä mainittua asiakaskohtaisia enimmäismaksuja käyttämällä ei jonkin sijoituspalvelun osalta saada kerättyä riittävää rahamäärää, jaetaan puuttuva rahamäärä kerättäväksi muiden sijoituspalvelujen kannatusmaksuina samassa suhteessa kuin kannatusmaksuja eri palveluista kerätään.

Tätä laskentatapaa sovelletaan ensimmäistä kertaa vuodelta 2001 kerättäviin kannatusmaksuihin.

Laskutettavien kannatusmaksujen vähimmäismäärä

Jos jäsenen maksettavaksi tulevan kannatusmaksun yhteismäärä on vähemmän kuin sata euroa, pyöristetään maksu sataan euroon.

Kannatusmaksun periminen jäsenyyden muutostilanteissa

Jos jäsenyys on alkanut kesken kalenterivuoden, jäsenen on maksettava osuutensa rahaston kyseisen vuoden kannatusmaksuista jokaiselta täydeltä jäsenyyden kalenterikuukaudelta. Jos jäsenyys alkaa kesäkuun viimeisen pankkipäivän jälkeen, uuden jäsenen kannatusmaksu määrätään liittymisvuoden viimeisen pankkipäivän tilanteen perusteella seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Jos jäsen on saanut sijoittajien korvausrahaston suojan piirissä olevia asiakkaita sulautumisen, jakautumisen tai muun liiketoiminnan siirron kautta rahaston toiselta jäseneltä, joka maksaa kannatusmaksun koko vuodelta myös siirrettyjen asiakkaiden lukumäärän perusteella, ei asiakkaat vastaan ottaneen jäsenen kannatusmaksua laskettaessa oteta huomioon siirrettyjä asiakkaita. Jos jäsen on siirtänyt liiketoimintansa toiselle jäsenelle, joka maksaa siirtovuodelta siirrettyyn liiketoimintaan liittyvän kannatusmaksun, tai ennen kesäkuun viimeistä pankkipäivää sellaiselle siirronsaajalle, joka on toisen valtion lainsäädännön mukaisen sijoittajien suojan piirissä, ei liiketoiminnan siirtäneeltä jäseneltä peritä kannatusmaksun kiinteää eikä vaihtuvaa osaa siirtovuodelta. Jos siirto koskee vain osaa jäsenen tarjoamista sijoituspalveluista, jäsen on velvollinen maksamaan kannatusmaksun niiden sijoituspalvelujen osalta, joita se edelleen tarjoaa.

Jos jäsenyys on lakannut ennen kesäkuun viimeistä pankkipäivää, lakkaamisvuoden kannatusmaksu määrätään edellisen vuoden viimeisen pankkipäivän jäsenen tilanteen perusteella käyttäen edellisenä vuonna käytössä ollutta laskentatapaa ja suhteuttamalla näin saatu rahamäärä lakkaamisvuoden jäsenyyden täysien kalenterikuukausien lukumäärään. Tällöin kannatusmaksu on maksettava kahden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolloin jäsenyys on lakannut. Jos jäsenyys lakkaa kesäkuun viimeisenä pankkipäivänä tai sen jälkeen, lakkaamisvuoden kannatusmaksu määrätään kesäkuun viimeisen pankkipäivän tilanteen perusteella jäsenyyden täysien kalenterikuukausien osalta. Jos jäsenyys lakkaa sen jälkeen, kun kyseisen vuoden kannatusmaksut on määrätty, jäsen on kuitenkin velvollinen maksamaan koko sille määrätyn kannatusmaksunsa. Jos rahastolla ei ole lakkaavan jäsenen osalta käytettävissään riittäviä tietoja kannatusmaksun määräämiseksi lakkaamisvuodelle, maksu määrätään edellisenä vuonna kyseisen jäsenen kannatusmaksun määräämisessä käytettyjen tietojen perusteella.

Jos jäsenen toimilupa muutetaan siten, että sen tarjoamat sijoituspalvelut muuttuvat, kannatusmaksu määräytyy koko vuodelta kesäkuun viimeisenä pankkipäivänä voimassa olleen toimiluvan mukaisesti.

Kannatusmaksun korottaminen

Jos jäsen ei vastaa kannatusmaksukyselyyn määräpäivään mennessä tai antaa oleellisesti puutteellisen taikka virheellisen vastauksen, hallitus voi korottaa kannatusmaksua. Jäsenen kannatusmaksu voidaan korottaa enintään kolminkertaiseksi. Korotus on kuitenkin aina vähintään 500 euroa. Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kannatusmaksun korottamista.

15 a §
Kannatusmaksujen määrääminen rahana maksettavan pääoman vähimmäismäärän tultua kerätyksi

Sen jälkeen, kun laissa säädetty korvausrahaston rahana maksettavan pääoman vähimmäismäärä on saatu kannatusmaksuina kerättyä, jäseniltä kerätään vuosittain kannatusmaksuina rahamäärä, joka on tarpeen pääomavaatimuksen loppuosan kattamiseksi otetun vakuutuksen tai sitovan luottolupauksen rahastolle aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. Kannatusmaksut määritetään noudattaen, mitä edellä 15 §:ssä on määrätty.

15 b §
Ylimääräisten kannatusmaksujen kerääminen

Rahaston maksettavaksi tulevat korvaukset katetaan ensisijaisesti rahaston pääomalla. Jos rahaston pääoma vähenee alle laissa säädetyn vähimmäispääoman tai rahaston maksettavaksi tulee korvauksista johtuvia vakuutus- tai luottokustannuksia, rahaston jäseniltä kerätään ylimääräisiä kannatusmaksuja. Ylimääräiset kannatusmaksut vahvistetaan maksettaviksi 15 §:n mukaan kuitenkin niin, että asiakaskohtaisten maksujen euromääräisiä ylärajoja ei sovelleta.

Laskettaessa 15 §:n mukaan ylimääräisiä kannatusmaksuja määrätään maksujen määrä viimeisimpien käytössä olevien kannatusmaksujen määräämiseksi annettujen tietojen perusteella.

Jos jäsenen jäsenyys päättyy sen jälkeen, kun ylimääräiset kannatusmaksut on määrätty, mutta ne eivät ole vielä erääntyneet, jäsen saa halutessaan maksaa ylimääräiset maksamattomat kannatusmaksut kertasuorituksena, vaikka hallitus olisi päättänyt kartuttaa pääoman sen vähimmäistasolle 15 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla asteittain.

15 c §
Rahaston jäseneksi pääomavaatimuksen täyttymisen jälkeen liittyvän uuden jäsenen kannatusmaksuvelvollisuus

Rahaston jäseneksi rahastolle laissa asetetun rahana maksettavan pääoman vähimmäismäärän täyttymisen jälkeen liittyvä uusi jäsen on velvollinen maksamaan kannatusmaksua viideltä ensimmäiseltä jäsenyysvuodeltaan hallituksen päätöksen mukaisesti.

Päättäessään kannatusmaksusta hallituksen tulee ottaa lähtökohdaksi kunkin sijoituspalvelun osalta rahaston viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana kerättyjen kannatusmaksujen keskiarvo samoin kuin kunakin vuonna vahvistettujen asiakaskohtaisten maksujen keskiarvo. Kannatusmaksun laskennassa noudatetaan muutoin 15 §:n mukaista laskentakaavaa.

16 §
Entisen jäsenen vastuu ennen jäsenyyden päättymistä syntyneestä korvaustapahtumasta

Rahaston entinen jäsen vastaa sellaisten kannatusmaksujen ja hallinnointimaksujen suorittamisesta, jotka aiheutuvat ennen jäsenyyden päättymistä syntyneen korvaustapahtuman rahastolle aiheuttamien kustannusten kattamisesta Entinen jäsen ei eroamisensa jälkeen ole velvollinen osallistumaan korvaustapahtuman johdosta tehtävään pääoman uudelleen kartuttamiseen.

Jos korvaustapahtuma on johtanut siihen, että rahasto on joutunut nostamaan pääomavaatimuksen kattamiseksi otetun luottolupauksen perusteella luottoa, entinen jäsen on velvollinen maksamaan 15 §:n perusteella määrättävän osuuden luottokustannuksista luoton pääoman takaisinmaksu mukaan luettuna koko luottoajalta. Entisen jäsenen maksuosuus määräytyy tällöin viimeisimpien käytössä olevien kannatusmaksujen määräämiseksi annettujen tietojen perusteella.

Korvaustapahtuma katsotaan syntyneeksi sinä päivänä, kun Rahoitustarkastus on tehnyt sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 53 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen korvausrahaston suoritusvelvollisuuden alkamisesta.

17 §
Vakuutuksen tai sitovan luottolupauksen ottaminen

Rahaston pääomavaatimus voidaan rahana maksettavan vähimmäismäärän ylittävältä osalta kattaa rahaston nimiin otettavalla vakuutuksella taikka rahastoon tai rahaston jäsenen kanssa samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuulumattoman luottolaitoksen antamien sitovin luottolupauksin. Vakuutuksen tai luottolupauksen ottamisesta ja sen voimassapitämisestä aiheutuneet kustannukset jaetaan kaikkien rahaston jäsenten kesken niiden maksamien kannatusmaksujen mukaisessa suhteessa.

18 §
Hallinnointimaksut ja liittymismaksu

Rahaston jäsenten on maksettava rahastolle vuosittain rahaston toiminnasta aiheutuneet kulut (hallinnointimaksut). Rahaston hallituksen määräämät hallinnointimaksut peritään vuosittain kannatusmaksun yhteydessä ja jaetaan tasan jäsenten kesken pääluvun mukaisessa suhteessa.

Jos yrityksen jäsenyys rahastossa on lakannut ja rahastolle aiheutuu hallinnointimaksuin katettavia kuluja ennen jäsenyyden päättymistä syntyneen korvaustapahtuman selvittämisestä, on yritys vastuussa omasta osuudestaan hallinnointimaksua jäsenyyden päättymisestä huolimatta.

Hallitus voi päättää sellaisten korvausrahaston toiminnasta aiheutuvien kertaluonteisten kulujen kattamisesta, joita ei voida pitää suoranaisina juoksevina hallinnointikuluina. Kulut on jaettava jäsenten maksettavaksi viimeksi vahvistettujen kannatusmaksujen mukaisessa suhteessa.

Rahaston jäseneksi lokakuun 1 päivän 1998 jälkeen liittyvän, sääntöjen 3 §:ssä tarkoitetun yrityksen on maksettava rahastolle jäseneksi ottamisen jälkeen liittymismaksu, jonka suuruus on yksi kymmenesosa (1/10) rahaston edellisen tilikauden hallinnointimaksujen kokonaismäärästä, kuitenkin vähintään kahdeksansataa (800) ja enintään tuhat kuusisataa (1 600) euroa.

Liittymismaksua ei peritä, jos jäseneksi liittyminen johtuu Suomen lain mukaisesta tai sitä vastaavasta jäsenen kotivaltion lain mukaisesta sulautumisesta, jakautumisesta tai liiketoiminnan luovutuksesta, jossa rahaston jäseneksi hakeutuva jatkaa entisen jäsenen liiketoimintaa Suomessa.

19 §
Korvattavat saamiset

Korvausrahaston varoista suoritetaan sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 52 §:n mukaisesti sellaiset sijoittajien saamiset, jotka perustuvat lain 5 §:ssä tarkoitetun sijoituspalvelun tarjoamiseen tai lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun säilytys- ja hoitopalvelun tarjoamiseen. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa (9/10) sijoittajan samalta rahaston jäseneltä olevan saamisoikeuden suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa.

Sijoittajalle maksettava korvaus on laskettava sen päivän markkina-arvon mukaan, jona Rahoitustarkastus teki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 53 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen tai jona korvausrahaston jäsen asetettiin maksukyvyttömyysmenettelyyn, riippuen siitä kumpi päivä on aikaisempi. Korvaus on maksettava sijoittajalle, jolla on täysimääräinen oikeus korvausrahaston jäsenen hallussa oleviin saamisiin. Jos maksettavalla korvauksella on useita yhteisomistajia, otetaan kullekin yhteisomistajalle kuuluva osuus huomioon laskettaessa sijoittajalle maksettavaa korvausta.

Rikoslain (39/1889) 32 luvun 6 - 10 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatuja varoja ei korvata korvausrahastosta.

Jos korvausrahaston jäsenen toimilupa peruutetaan kokonaan, ovat korvausrahaston jäsenen hallussa ja hallinnoitavana olevat sijoittajien saamiset korvausrahaston suojan piirissä saamisten erääntymiseen saakka. Korvausrahaston jäsen, jonka toimilupa on peruutettu, on edelleen yhteisvastuussa sen hallussa olevien sijoittajien saamisten suorittamisesta, kunnes sijoituspalveluun liittyvät saamiset ovat erääntyneet ja riidattomasti suoritettu.

Euroopan talousalueella sijaitsevan sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen, luottolaitoksen sivukonttorin ja rahastoyhtiön sivuliikkeen asiakkaana olevien sijoittajien saamiset korvataan korvausrahaston varoista enintään 1 momentissa säädettyyn määrään asti.

Korvausrahastolle syntyy takautumisoikeus korvausrahaston jäsentä kohtaan korvaamistaan 1 momentissa tarkoitetuista saamisista. Saamisesta peritään korkolain (633/1982) 4 §:n mukaista korkoa.

Korvaussumma, jonka korvausrahasto on perinyt takautumisoikeutensa nojalla korvauksesta vastuussa olevalta korvausrahaston jäseneltä, on liitettävä korvausrahaston pääomaan.

20 §
Luoton ottaminen

Rahasto voi ottaa toimintaansa varten luottoa, jos sen varat eivät riitä sijoittajille suoritettavien korvausten maksamiseen. Luoton takaisinmaksamisesta on kukin rahaston jäsen vastuussa maksamiensa kannatusmaksujen mukaisessa suhteessa.

21 §
Tilikausi ja tilinpäätös

Rahaston tilikausi on kalenterivuosi.

Rahaston on laadittava kultakin tilikaudelta tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.

Tilinpäätös on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Toimintakertomuksessa on annettava tiedot rahaston pääoman karttumisesta ja sen mahdollisesta käytöstä sekä rahaston mahdollisesti ottaman luoton käytöstä ja sen takaisinmaksamisesta.

Toimintakertomuksessa on lisäksi annettava tietoja sellaisista rahaston tilan ja sen toiminnan arvostelemista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa sekä rahaston kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyä.

Rahaston on annettava selostus rahaston toiminnasta tapahtuneista olennaisista muutoksista edellisen tilikauden aikana ja arvio toiminnan kehittymisestä alkaneen tilikauden aikana. Lisäksi on ilmoitettava hallitukselle ja asiamiehelle tilikauden aikana maksettujen palkkojen ja korvausten yhteenlaskettu määrä sekä erikseen heille mahdollisesti maksetut muut palkkiot.

22 §
Tilintarkastus

Korvausrahaston tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä pykälässä, sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa sekä tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään.

Rahastossa on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja.

Tilintarkastaja ja varatilintarkastaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan valtuuskunnan varsinaisen kokouksen päättyessä.

Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka tilintarkastuslain 33 §:ssä tarkoitettu yhteisö.

23 §
Lainan- ja vakuudenantokielto

Rahasto ei saa antaa rahalainaa eikä vakuutta jäsenilleen eikä vakuutta toisen velasta.

24 §
Rahaston varojen sijoittaminen

Rahaston varat on sijoitettava luotettavalla, tehokkaalla ja rahaston maksuvalmiuden turvaavalla tavalla hajauttamalla sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit. Sijoituksista saatava tuotto lisätään rahaston pääomaan.

Rahaston varojen sijoittamisesta on lisäksi voimassa, mitä sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa säädetään.

25 §
Rahaston tiedonsaantioikeus

Sijoittajien saamisten korvaamiseksi rahaston jäsenen on toimitettava rahaston hallitukselle tiedot kaikista suojan piiriin kuuluvista sijoittajista ja heidän korvattavista saamisistaan viipymättä sen jälkeen kun Rahoitustarkastus on tehnyt rahaston maksuvelvollisuutta koskevan sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 53 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen.

Sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 6 luvussa tarkoitettuja tehtäviä suorittavan henkilön salassapitovelvollisuudesta säädetään lain 67 §:ssä.

26 §
Rahastosta eroaminen ja erottaminen

Korvausrahaston jäsenenä oleva suomalainen sijoituspalveluyritys tai luottolaitos voi erota rahastosta lopettaessaan sijoituspalvelujen tarjoamisen. Eropyyntö on tehtävä kirjallisesti rahaston hallitukselle osoitetulla ilmoituksella. Eroaminen tulee voimaan hallituksen käsiteltyä asian.

Ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen Suomessa oleva sivuliike ja ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen Suomessa oleva sivukonttori sekä rahastoyhtiö ja ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa oleva sivuliike voi erota rahaston jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti rahaston hallitukselle viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Eroaminen tulee tällöin voimaan ilmoitusta lähinnä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Korvausrahaston jäsenen erottamisesta on voimassa, mitä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 64 §:ssä säädetään.