Sijoittajien Korvausrahasto

Sijoittajien korvausrahasto on perustettu turvaamaan sijoittajan saatavat, jos korvausrahastoon kuuluva sijoituspalvelun tarjoaja ei pysty maksamaan sijoittajan saamisia sopimuksen mukaisesti.

Ensisijaisesti sijoittajien saatavista vastaa se sijoituspalvelun tarjoaja tai luottolaitos, jonka asiakas sijoittaja on.

Suoja kattaa muun muassa toimeksiantojen välittämisen ja toteuttamisen, omaisuudenhoidon sekä liikkeeseenlaskun järjestämisen.

Sijoitussidonnaiset vakuutukset tai sijoitusrahastotoiminta eivät kuulu suojan piiriin.

Talletukset korvataan joko Talletussuojarahastosta tai Sijoittajien korvausrahastosta.

Korvausrahaston jäseniä ovat kaikki suomalaiset sijoituspalveluja tarjoavat yritykset, kuten sijoituspalveluyritykset, luottolaitokset sekä omaisuudenhoitopalveluja tarjoavat rahastoyhtiöt.

Jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla sekä vuosittaisilla kannatus- ja hallinnointimaksuilla kartutetaan pääomaa mahdollista korvaustilannetta varten sekä katetaan rahaston hallinnosta aiheutuneet kulut.

Korvausrahaston suojan piirissä ovat ei-ammattimaiset asiakkaat. Yksityishenkilö ei ole ammattimainen asiakas, jollei palveluntarjoaja ole luokitellut häntä ammattimaiseksi asiakkaaksi.

Asiakkaan sijoitustoimintaan kuuluvat varat on lain mukaan pidettävä erillään rahaston jäsenen omista varoista ja muiden asiakkaiden varoista. Näin ollen asiakkaan varat tulee voida palauttaa viivytyksettä asiakkaan niin vaatiessa.

Poikkeuksellisissa tilanteissa asiakkaan varat ovat voineet sekoittua palveluntarjoajan varoihin tai ne jostain muusta syystä eivät ole palautettavissa asiakkaalle.

Rahasto korvaa sijoittajan varat silloin, kun rahaston jäsen ei ole palauttanut suojan piiriin kuuluvan sijoittajan varoja sopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on jäsenen maksukyvyttömyys.

Rahasto ei korvaa esimerkiksi arvopaperien kurssimuutoksista johtuvia tappioita. Asiakas vastaa aina omien sijoituspäätöstensä seurauksista.

Yhdelle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan yhdeltä palveluntarjoajalta olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvaus lasketaan arvopaperien sen päivän markkina-arvon mukaan, jona Finanssivalvonta teki korvausvelvollisuudesta päätöksen tai jona kyseinen palveluntarjoaja asetettiin selvitystilaan, yrityssaneeraukseen tai konkurssiin – aikaisempi päivä on ratkaiseva.

Rajoituksen seurauksena sellainen sijoittaja, jonka saatava olisi noin 22 222 euroa, olisi oikeutettu enimmäiskorvaukseen eli 20 000 euroon, sillä 90 prosenttia 22 222 eurosta on 20 000 euroa. Sijoittaja, jonka saamisoikeus olisi 20 000 euroa, saisi korvauksena 18 000 euroa. Sijoittaja, jonka saamisoikeus palveluntarjoajalta olisi enemmän kuin 22 222 euroa, saisi myös 20 000 euron suuruisen korvauksen.

Finanssivalvonta päättää 21 päivän kuluessa tiedon saamisesta, onko korvausrahaston suoritettava sijoittajan saamiset. Korvauksen edellytyksenä on, että saamisen suorittamatta jättäminen on johtunut palveluntarjoajan pysyvästä maksukyvyttömyydestä.

Korvausta ei voi hakea, jos palveluntarjoaja on jättänyt yksittäisen asiakkaan varat palauttamatta ilman, että siihen liittyy maksukyvyttömyys. Korvausta ei myöskään voi hakea sellaisessa väliaikaisessa tilanteessa, jossa varojen palauttaminen on viivästynyt lakon, teknisten ongelmien tai muiden ylivoimaiseksi esteeksi luonnehdittavien syiden vuoksi.

Palveluntarjoajan on toimitettava Finanssivalvonnalle ja Sijoittajien korvausrahastolle tiedot kaikista sijoittajista ja heidän saamisistaan korvauspäätöksen tekemiseksi.

Finanssivalvonta antaa päätöksestään tiedon korvausrahastolle ja palveluntarjoajalle. Jos palveluntarjoajalla on sivuliike ulkomailla, päätöksestä kerrotaan myös sijaintivaltion valvontaviranomaisille sekä korvausrahastoa vastaavalle suojajärjestelmälle.

Korvausrahasto ilmoittaa kirjallisesti Rahoitustarkastuksen päätöksestä kaikille palveluntarjoajan asiakkaille. Sen lisäksi korvausrahasto ilmoittaa Virallisessa lehdessä ja alueen suurimmissa päivälehdissä julkaistavissa ilmoituksissa mihin toimenpiteisiin sijoittajien on ryhdyttävä saataviensa turvaamiseksi.

Korvausrahaston on maksettava sijoittajan saamiset ilman aiheetonta viivytystä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua Rahoitustarkastuksen päätöksestä. Jos rahaston jäsen on ennen Rahoitustarkastuksen päätöstä asetettu selvitystilaan, yrityssaneeraukseen tai konkurssiin, lasketaan määräaika asettamispäätöksestä.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää rahastolle enintään kolme kuukautta lisäaikaa sijoittajien saatavien maksamiseen. Saamastaan lisäajasta huolimatta korvausrahaston on maksettava korvaus viipymättä, jos viivästys on korvauksen saajan kannalta kohtuutonta, esimerkiksi silloin, kun saajan toimeentulo riippuu korvauksesta.

Korvataan

Ei-ammattimaisille asiakkaille
Selvät ja riidattomat saatavat
Sijoittajan varat ovat palauttamatta
Palveluntarjoaja on pysyvästi maksukyvytön

Ei korvata

Ammattimaisille asiakkaille
Sijoitussidonnaisia vakuutuksia
Sijoitustoiminnan arvonmuutoksia tai tappioita

Lainsäädännössä on pyritty varmistamaan, että korvausrahastolla on riittävä pääoma korvausten maksamiseen. Lain edellyttämä korvausrahaston vähimmäispääoma on 12 miljoonaa euroa. Jos korvausrahaston varat eivät riitä sijoittajille suoritettavien korvausten maksamiseen, se voi ottaa luottoa toimintaansa varten.

Korvausrahastoa ja sen asioita hoitaa rahaston jäsenien valitsema valtuuskunta sekä valtuuskunnan valitsema hallitus. Hallitus voi ottaa rahastolle asiamiehen.

Valtuuskunnan tehtävänä on valvoa, että rahastoa hoidetaan lain ja rahaston sääntöjen sekä viranomaisten määräysten ja päätösten mukaisesti.

Hallituksessa ovat edustettuina erilaiset sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset. Hallitus edustaa korvausrahastoa ja hoitaa sen asioita. Hallituksen nimittämä asiamies huolehtii rahaston juoksevien asioiden hoitamisesta.

Korvausrahastolla on KHT-tilintarkastaja. Finanssivalvonta valvoo rahaston toimintaa.

Lisätietoja saat

Sijoittajien korvausrahastosta
Finanssivalvonnasta
Omalta palveluntarjoajaltasi